Toyboy's diary. [ Trailer + Ilmoittautuminen + Osat 5/? ]

Aww, mahtava luku Sanni. Tykkäsin tästä vielä enemmän kuin edellisistä (johtuukohan se, että tässä oltiin vielä pervompia ö.ö)
Teksti oli sujuvaa ja nautinnollista lukea, ja huomasin vain yhden kirjoitusvirheen;

tylyahon muistot painoivat vieläkin Alexin mieltä ja hän vältteri Benfordia ja Pureta tiiviisti
(Eli, paikannimet isoilla kirjaimilla ja korjaa "Prue" ja ""vältteli") ^^

Ja äkkiä nelososaa kehiin, nam nam ♥_♥

Oli kyllä mahtavaa tekstiä ! =) Jane vaikutti niiin typerältä ja tollaiselta älykääpiöltä. :----D Mutta, kai se sellane sitte on. Mutta, Sanni oot ihan mahtava !! Tykkään ! =)=)

Mä tykkäsin tosta jaksosta, se oli parhain jakso näistä kolmesta. Jatka samaan malliin. Ja sitten vaan kirjottelemaan nelos osaa.

Saanen ilmoittaa ilouutisen. Toyboy's diary osa neljä ilmestyy tämän viikon sisällä, jos suinkaan en tule kipeämmäksi. Eikä tilanne vaikuta lupaavalta, silmät tulehtunut, korvaa särkee, kurkku ihan älytttömän kipeä ja nuha. Joten tarinan jatko saattaa viivästyä jopa parilla viikolla. Pahoittelen jos niin käy. Koitan kuitenkin keksiä ja jaksaa kirjoittaa jatkoa tähän. Kiitos.

Mietin tässä näin että jaksankohan kirjottaa neljättä osaa valmiiks ennen koulujen alkua, ei näytä nimittäin tää flunssa helpottavan, ja inspiskään ei ole iskenyt. voisin silti laittaa jossain vaiheessa ensimakua tulevast.

Nää on ihan mahtavii ^^ Toivottavasti saisit neljännen kirjotettuu !!

Ooh, vihdoinkin sain tämän luvun valmiiksi, kaverin avustuksella. Minua auttoi iki-ihana Laurajoo, finfanfunista, ja saatte kiittää häntä luettavasta tekstistä.



_________________________
TOYBOYS DIARY OSA 4


Kuului tömähdys ja Robert seisoi Alexin edessä silmät kiiluen nälästä. Alex jäykistyi paikalleen ja katsoi kauhistuneena toisen torahampaita, jotka raollaan olevien huulien takaa näkyivät.

''O-olet vampyyri...'' Alex sanoi hiljaa astuessaan kauemmas pojasta.

''Etkö älynnyt sitä äskeisestä keskustelusta?'' Robert kysyi ja oli yhtäkkiä Alexin takana.

''...En'' Alex vastasi ja kääntyi katsomaan Robertia pelokkaana silmiin. Toinen poika naurahti ja hipaisi sormillaan Alexin kaulaa.

''Ihmiset. Aina niin...Hidasälyisiä'' Ehkä sekunnin murto-osassa Robert oli upottanut hampaansa Alexin pehmeään ihoon, ja imi nyt innolla toisesta verta. Vanhemman pojan suunpielistä valui punaista nestettä pieninä noroina, kun tämä huokaili toisen veren tuomasta nautinnosta.

''ROBERT! Mitä sinä teet?'' Laureen Aston kiljaisi ja astui esiin puun takaa. Tyttö sai aikaan omituisen ketjun tapahtumia: ensin Robert sihahti petomaisesti ja katosi metsään tuupertunut Alex olallaan, sitten Robert palasi takaisin tytön luokse ilman Alexia eikä sanonut Laureenille sanaakaan vaan tuijotti tyttöä ilmeettömänä.

Tyttö vastaasi pojan katseeseen jäisellä tuijotuksella, jonka läpi paistoi huoli. ''Missä Alex on? Onko hän nyt kaltaisesi?''

''Alex on tuvassa, eikä ole kaltaiseni.''

''Vaaransit juuri äsken oppilaan turvallisuuden, typerys!'' Laureen sihahti ja lähti marssimaan pois metsästä kohti linnaa.

''Miten niin vaaransin? Kai minunkin pitää joskus ruokailla...'' Robert sanoi astellessaan toisen mukana. Laureen sihisi vieläkin kiukusta ja kiljahti :

''Ruokaile vaikka hirvestä! Kunhan et koske Alexiin ilman hänen lupaansa!''

''Mutta eläimen veri on niin makeaa...yh''

~*~

Toisaalla Alex nousi nyt tokkuraisena istumaan sängyllään ja läimäisi kätensä heti kaulalleen. Hän puri minua!, oli pojan ensimmäinen ajatus. Alex pomppasi pois sängyltään ja ryntäsi suihkutiloihin lukitsien oven perässään. Hän asteli peilin eteen ja siirsi hiljalleen käden pois kaulaltaan, sen alta paljastui tuore purema.

'' Ei! E-en minä... E-en kai?'' Alex sopersi peilikuvalleen ja siveli sormillaan veristä jälkeä.
Ovi Alexin takana naksahti, mutta pojan kääntyessä se oli samanlailla lukossa kuin aikaisemmin, ei mitään eroa edelliseen. Sitten poika käännähti katsomaan takaisin peiliin. Siinä näkyi vain Alex. Kalpea, huolesta sekaisin oleva poika. Hän nojasi lavuaariin hermostuneena ja pudisteli päätään, entä jos minustakin tulee vampyyri?, poika ajatteli.

''Ei sinusta tule'', sanoi ääni pojan takana.

Alex käännähti ympäri ja huudahti kauhuissaan, hänen takanaan oli vampyyripoika.

''Robert!''

''Olen pahoillani tuosta - '' poika sanoi viitaten toisen puremaan. '' mutta pitäähän minun itseni jotenkin ruokkia. Olen pahoillani.''

''...Ehm, joo. Ei mitään...'' Alex sopersi ja loi hämmentyneen katseensa Robertiin, joka naurahti:

''Olet suloinen hämmentyneenä''

''...EN OLE SULOINEN!''

''Oletpas.''

Alex laittoi kätensä puuskaan ja tuhahti, miten joku kehtaakin sanoa häntä suloiseksi!

''Minulla on pokkaa sanoa sinua suloiseksi, tuoksutkin siltä!'' Robert sanoi ja pörrötti Alexin hiuksia.

''Onko sinun pakko pörröttää hiuk-...'' Alex aloitti mutta jokin keskeytti hänen asiansa, sillä Robert oli painanut huulensa Alexin huulille ja kiersi kätensä tämän ympäri.

''Robert mitä sinä oikein teet?'' Alex sanoi kun toinen oli irroittanut otteensa.Alexin valmiiksi kalpeat kasvot muuttuivat kalpeammiksi tämän ymmärrettyä erään asian, pienen sivumaun.

''Oletko kunnossa Alex, vaikutat sairaalta...''

''Olisit itsekkin sairas jos maistaisit oman veresi toisen suussa!'' ja noiden sanojen jälkeen Alex ryntäsi makuusaleihin nukkumaan, tietämättä että huominen toisi painajaisia tullessaan.

~*~

Alexin tullessa pois makuusalista, luihuisten oleskeluhuoneessa kävi vilinä, sillä Damon Williams oli saapunut opiskelemaan Tylypahkaan. Damonin isä, Christopher oli suuri pomo taikaministeriössä ja kuului taikamaailman vaikutusvaltaisimpiin miehiin. Damonilla oli mustat pörröiset hiukset, jotka kuitenkin suostuivat näyttämään hyvältä. Päällään pojalla oli musta kangastakki, ja musta pipo ja jalassa hän piti kuuminta muotia olevia vaaleita siististi revittyjä pillifarkkuja.

Alex hymähti nojautuessaan ovenkarmiin. Häntä ei voinut hittoakaan kiinnostaa joku taikaministeriön pomon pikku prinssi. Okei, tässä tapauksessa tämä pikku prinssi oli vuoden vanhempi ja oikeastaan... melko, ettei jopa hyvännäköinen.

''Kuka tuo uusi poika on?'' kysyi Alexin taakse ilmestynyt Laureen.

''Joku ministeriö pomon lellipentu'', poika vastasi murahtaen.

''Ahaa, tuon kanssa kannattaa siis olla hyvissä väleissä. Tiedäthän mitä tarkoitan?'' Laureen jatkoi uutta poikaa tiiviisti tuijottaen. Ja Alex sai tarpeekseen:

''...Voi Merlinin varvaskarvat sentään, että osaatkin olla tuollainen!''

Muuta sanomatta poika suuntasi itsekseen kiroten väkijoukonläpi kohti pihamaata, mukaansa hän kaappasi takkinsa ja piponsa.

~*~

Alex laittoi huuliensa väliin yhden savukkeen ja sytytti sen sytkärillään, sillä ei ollut jaksanut kaivaa taikasauvaakaan esille. Hän veti tupakansavua keuhkoihinsa ja nautti siitä tunteesta, minkä nikotiinin liikkeelle lähtö sai aikaan.

''Mikään ei voita hermosauhuja, vai mitä?'' tuntematon pojan ääni sanoi Alexin takaa. Alex käännähti ympäri, vain nähdäkseen että tulija oli itse koulun uusi julkkis; pikku prinssi, Damon.

''Mistä sinä sen tiedät?'' Alex sähähti ja henkäisi tupakansavut Damonin naamalle, joka alkoi köhimään.

Säälittävää, Alex mietti päätään pudistellen ja kääntäen kasvonsa mustatukkaisesta pojasta.

"Sytyjo", Damon sanoi yhtäkkiä hetken hiljaisuuden jälkeen. Alex kääntyi katsomaan mitä poika teki, ja järkytyksekseen ministeriön pikku prinssillä oli ohuiden huuliensa välissä oma valkoinen savukkeensa. Hänen suunsa loksahti auki. "Sinäkö muka poltat!?"

Damon kohotti toista kulmakarvaansa kysyvästi ja virnisti vienosti. "Mitä? Enkö muka saisi?"

"No... Juurihan sinä köhit ja yskit tupakanhajulle? Ja luulisi, että kun olet jonkun suuren johtajan lapsi..."

"...etten tekisi mitään pahaa, tai kiltistä poikkeavaa? Ei merlin... Luulin, että täällä olisi edes vähän avomielisempää porukkaa", Damon keskeytti Alexin ja henkäisi turhautuneenoloisena savuja ulos suustaan. Alex katseli hetken vieressään seisovaa hintelää, hieman lihaksikasta poikaa ja myönsi itselleen, että ehkä hän oli tuominnut Damonin liian nopeasti. "Umh... No mikäs sinut Tylypahkaan toi kesken lukuvuotta..?" Alex kysyi vaivaanoloisena liikkuen epämääräisesti paikoillaansa.

"Isäni... Hänen mielestään en menestynyt tarpeeksi hyvin Beauxbatonksin veelojen rinnalla, joten hän päätti siirtää minut tänne", Damon imaisi kertaalleen tupakkaansa.

"Ai. Hän kuulostaa aika ankaralta..?"

Damon naurahti. "Aika!? Isäni kuulostaa aika ankaralta? Voi kuule yritäpä elää yhden velhomaailman arvovaltaisimman henkilön katon alla ja täyttää kaikki hänen odotuksensa, niin katsotaan käytätkö samaa sanavalintaa", poika iski silmäänsä ja heitti tupakkansa tumpin maahan ja kääntyi kävelläkseen takaisin linnaan.

"Hei odota..." Alex sanoi tietämättä syytä. "Älä mene. En minä mitään pahalla tarkoittanut, jää juttelemaan kanssani", hän ehdotti ja heitti oman savukkeensakin maahan. Damon seisoi hetken paikoillaan ennen kuin kääntyi Alexiin päin pieni virne kasvoillaan, "No, mistä haluat puhua?"

~

Parin tunnin kuluttua Alex tunsi tietävänsä kaiken tästä uudesta pojasta. He olivat kerranneet yhdessä lapsuutensa muistot ja kouluaikansa istuskellen Tylypahkan sisäpihalla, ja tällä hetkellä Alex sai kuulla Damonin värikästä ex-listaa. "Ja sitten oli vielä yhdet veelakaksoset, joiden kanssa kävin ulkona, mutta lopulta hekin saivat tietää toisistaa tai sitten minä kyllästyin heihin... En oikein muista."

"Siinäkö ne olivat..? Kauheasti pelkkiä tyttöjä", Alex huokaisi ymmärtäessään, että ehkä-hänen-unelma-miehensä olikin vain... hetero.

"Hah! Siinähän olivat vain tytöt... Sano toki jos et jaksa kuunnella enää nimittäin olen puhunut jo aika kauan existäni", Damon naurahti ja toisen pojan ilme kirkastui. Hetkinen..?

"Olet siis bi!" Alex huudahti ja nousi penkiltään seisomaan. Tummahiuksinen katsoi toista vähän epäuskoisena ja virnisti, "Nytkö vasta tajusit..?"

"No... Tylypahkassa joko ollaan heteroita tai sitten homoja ja selitit aika pitkän litanjan tyttöjä, joiden kanssa olit seurustellut niin mitä muuta minun olisi pitänyt kuvitella!?"

Damon nousi myös seisomaan ja katsoi hymyillen Alexia, joka alkoi näyttää jo vähän nolostuneelta äsköisistä sanoistaan. "Sinä siis haluat... että olen homo? - Tai no nyt tässä tapauksessa puoliksi."

Alex käänsi katseensa pois toisen omasta ja nosti kätensä raapiakseen hermostuneenoloisena niskaansa, "Ööm..."

Damon astui askeleen lähemmäksi Alexia, niin että heidän välillään oli vain parin sentin rako ja viimeiseksi mainittu kääntyi nopeasti katsomaan Damonia tämän kristallinsinisiin silmiin kysyäkseen mitä tämä aikoo... mutta sanat tarttuivat kurkkuut, kun toisen pojan kasvoilla, oli mitä suloisin hymy, minkä Alex oli ikinä nähnyt. "Tiedätkö Alex, että olet hyvin... hyvin ärsyttävä poika. Saat minussa esiin tämän "hellänpuolen" ja en ole oikein koskaan välittänyt siitä niin paljoa", Damon sanoi mietiskellen ja lähestyi vielä niin, että Alex ja hän olivat kiinni toisissaan.

"Mitä sinä - ?" Alex kysymys keskeytettiin poskille kohotettujen pehmeiden käsien ja täydellisten huulien ilmaantuessa hänen kasvoilleensa. He suutelivat hetken, kunnes Damon vetäytyi pois puraisten leikkisästi toisen pojan alahuulta. "Hellyys-sana, ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö olisi myös vähän raju..."

Alex nauroi. "Tietäisitpä vain millainen minä olen."

Samaan aikaa sisäpihan varjoissa seisoi ärtyneen näköinen poika, joka löi nyrkkinsä kiviseen seinämään.

__________________________________________________________________________________


SUURKIITOKSET LAURALLE.

!!!! mitä vittuu :DD toi damon kuullostaa ihanalta.. namnamnam. robert on pelottava, mua pelottaa yhyy.. ;( sun pitää sanni kirjottaa lisää tosta mysteerimiehestä. damon ja alex oli sulosia aaww.. haluun kiittä tota frendiis, eli lauraa, kiitos. (sori tuli taas tosi rakentavaa kommenttia, oon tosi huono kirjottaa mtn kommenttei)

TOYBOY'S DIARY OSA VIISI

Alex käveli Damonin kanssa kohti taikuudenhistorian luokkaa, missä seuraava tunti olisi. He eivät kuitenkaan huomanneet takana varjoissa seuraavaa hahmoa, joka liikkui ääneti heidän perässään.
''Damon, olen yllättynyt että et olekkaan sellainen itsekäs paskiainen mitä sinusta luulisi'', Alex sanoi nauraen vieressä olevalle pojalle.
''Osaan tehdä yllättäviä'', Damon virnisti ja työnsikin Alexin kiinni käytävän seinään. Hetken aikaa Damon epäröi painaa huulensa tuon seinään litistetyn pojan huulille, mutta hän rohkaisi mielensä ja suuteli Alexia.
Alex huokaisi, miten Damonin suudelmat voivatkaan saada hänet melkein näkemään tähtiä ja saada jalat pettämään alta?
Suudelman päätyttyä Damon katsoi nuorempaa poikaa virnistäen, jonka seurauksena Alex punastui rajusti ja virnisti kiusaantuneena. Mitään sanomatta kaksikko jatkoi matkaansa kohti taikuudenhistorian luokkaa, tietämättä että joku heidän takanaan siristi silmiään ja puristi kätensä nyrkkiin.

~*~

''Hiljaisuus luokkaan ja istuutukaa paikoillenne!'' Professori Patrik Black sanoi työpöytänsä ääreen istuessaan.
''Tuo meidän professori on ihan kahjo. Ei kannata joutua vaikeuksiin sen kanssa'', Alex kuiskasi vieressään olevalle tummahiuksiselle pojalle, Damonille.
''Selvä, eli vältän tekemästä typeryyksiä tällä tunnilla'', Damon sanoi, mutta pojan huulille nousi ilkikurinen virne. Hän aikoi jotain ja Alex ottaisi siitä selvää.
''Noniin, avatkaa kirjanne sivulta 55, ja lukekaa kappale hiljaa itseksenne. Kirjoittakaa sitten omasta mielestänne tärkeimmät asiat muistiin'', Professori sanoi luokan edestä äänekkäästi ja loi merkitsevän katseen takapulpettiin, missä Damon ja Alex istuivat.
Alex avasi taikuudenhistorian kirjan, kaivoi esille pergamentin, musteen ja sulkakynänsä, niinkuin Damonkin teki.
''Tämä on ihan tylsää,'' Damon voihkaisi hiljaa ja tökkäisi Alexia kylkeen, joka loi turhautuneen katseen vanhempaan poikaan ja sanoi:
''Shh, niin on mutta koita kestää''
''En pysty''
''Pää kiinni!''

~*~

Kun puolet kaksoistunnista oli kulunut, Alex tunsi käden reidellään ja hätkähti kääntyen Damonin puoleen:
''Mitä sinä oikein -'', Alex aloitti, mutta henkäisi sitten terävästi kun toinen oli puristanut häntä haaruksista. Hän sai kiittää onneaan ettei professori huomannut sitä, mutta lähellä olevat huomasivat.
''Alex, onko kaikki kunnossa ?'' Alice Andrews kysyi hiljaa
''On, on.'' Poika sihahti ja yritti keskittyä muistiinpanoihinsa, vaikkakin se tulisi olemaan vaikeaa.
Damon virnisti. Hän oli saanut Alexin ajatuksen karkaamaan muualle kuin oppitunnille, sillä tunsi kuinka pojan puolikova erektio painoi hänen kättään vasten.
''Taidat pitää tästä'', Damon mutisi Alexin korvaan ja liikautti kättään tuon erektiota vasten.
''...Lopeta'', Nuorempi sanoi hiljaa ja yritti katsoa Damonia vihaisesti.
''Selvä'', Vanhempi sanoi äkisti ja kumartui kirjoittamaan omia muistiinpanojaan, jättäen Alexin kärsimään tukalaan tilaansa.

~*~

''Damon, millä loitsulla Pyhä Potter voitti pimeyden lordin ?'' Alex kysyi ja nosti katseensa sohvalla makaavaan poikaan.
''En minä tiedä, ja keskeytit muuten juuri kiihkeimmän ajatusfantasiani ikinä''
''...Ole kiltti äläkä kerro fantasioistasi minulle'' Alex sanoi turhautuneena ja läimäisi kirjansa kiinni.
''Tule blondi-joka-valittaa-ilman-kosketuksiakin tänne Damonin kainaloon, äläkä stressaa kouluasioista, huomenna on lauantai'' Damon leperteli ja levitti käsiään. Mitään sanomatta Alex nousi tuoliltaan ja suuntasi kohti sohvaa jolla mustahiuksinen poika makoili.
Alex tarttui lähimpään tyynyyn mihin ylttyi ja löi sillä Damonia päähän yhtäjaksoisesti neljä kertaa:
''Täytyykö - sinun - olla - noin - ärsyttävä?''
''Au, lopeta!''
''Ettekö voisi lopettaa kinastelun ja liittyä seuraamme tarvehuoneeseen pelaamaan pullonpyöritystä ?'' kysyi paikalle saapunut poika, Allen Lindo.
''Mitä mieltä olet Alex? Mennäänkö?'' Damon kysyi innokkaana tyynyä pitelevältä pojalta.
''Jaa...Kai me voidaan mennä''
''Hienoa!''
________
JATKUU JOSKUS PAHOITTELEN LYHYYTTÄ

Kirjottelen tähän jatkoa möksällä =) Saa esittää toiveita mitä seuraavassa osassa tapahtuu: Esim pullonpyörityksee tehtäviä.

paha sanni lukee liian paljon homotarinoita ja se muuten näkyy tekstissä, mutta se ei kuitenkaa ole sellasta yli menevää ja toi damon on ihanaaaaaaaaa.. ropettaaks joku sitä? ah ja allenki on päässy tarinaa mukaa jatkat kyllä tätä, olen tunnollinen lukija!!

Mahtavaaa tarinaa ! Jatkoaa ja pian > : ( Eikä mulla tullu bounerii ku luin tätä !

Hei, nää kaks viimeisintä episodii oli ihan mahtavia (tosin aktit olikin jäänny vähille), vaikkakin hyvää kannattaakin aina odottaa ja päästiinhän siinä vähän koskettelee toisia =D
Rupesin loppua kohden jo tärisee pienestä jännityksestä ja hauskuudesta. Kuka olikaan tuo salaperäinen varjoissa kulkeva tyyppi? Olikohan Robert, vai joku toinen...?

Voi elämä, Allen saapuu kuvioihin tarjoten teh most ultimate haasteen ikinä: pullonpyörityksen! Kisan, jossa kaikki salaisuudet paljastuvat ja aamut koittavat krapulan ja käytettyjen kortsujen kera. Mitä tapahtuukaan tarvehuoneessa ja keille siellä tapahtuukaan? Vain aika ja sinä tietenkin näytät... ;D

Ps. Leonin saa lisätä mukaan tarinaan xD

Apl: Jep, luen liikaa homotarinoita ja uskon että se onkin suurin tekijä teksteissäni. Kiitos kommentista.
Dimppe: haha. Kiitti kommentista ja jatkoa tulee.
Wagner-1: Kaksi viimeistä osaa on myös omia suosikeitani, mutta malta odottaa jouluekstraa ja kuudetta osaa. Uskon että niistä ei toimintaa puutu. Ja kyllä nuo käytetyt kortsut ja krapula on olennainen osa ehkä kumpaakin tulevista osista. Lisään Leonin johonkin väliin jos muistan

heijsan, sori etten oo ehtinyt uutta osaa tulla laittaa ja jouluekstrakin meni miten meni ... myöhästyi joten en ole laittanut sitä ollenkaan :--( Joo, jatkon ois tarkotuksena tulla tän kuluvan viikon aikana, viimemistään ystävänpäiväksi. Toivon ettette ole unohtanut mua tai koko tarinaa, sillä mitä enemmän lukijoita ja kommentteja, sitä enemmän motivaatiota kirjoittaa ! ~

Kiitän ~