Darkness ~ osa 1
Sori luvusta tuli vähän lyhyt mutta ei se mitään. Koitan tehdä ensi kerralla vähän pidemmän.
Aurinko paistoi kuumottavasti Edwardin niskaan luoden oksettavan olon. Hän otti vesipullonsa ja aukaisi korkin auki joka oli niin tiukka ettei meinannut saada sitä edes auki. Edward siemaisi vettänsä ja samalla kun joi, tunsi kehonsa virkistyvän.
Prringgg... kuului Edwardin kännykästä. Hän otti puhelimensa laukustaan.
"Niin, äiti?" kysyi Edward istuessaan puun alla.
"Tule jo kotiin syömään ruoka on valmista", puhelimesta kuului.
"Okei. Nähdään pian. Moi."
Edward pisti valkoisen simpukkapuhelimensa takaisin laukkuun. Edward lähti tallustelemaan kotia kohti. Matkallaan hän kulki puiston ohi joka oli aivan tyhjä.
Mistäköhän tuokin johtuu? ajatteli Edward mennessään puiston ohi. Kun hän astui ovesta sisään hänen nenäänsä kantautui voimakas tortillan tuoksu. Edward istui pöytään ja alkoi lisäillä tortillaansa aineksia.
"Chiliä, salaattia, lihaa...", hän luetteli ääneen. Hän tunki ruokaansa ahmien suuhunsa joka sai hänen äitinsä voimaan pahoin.
"Edward vähän tapoja!" hänen äitinsä huusi hänelle.
Kun vihdoin Edward oli saanut syötyä, hän päätti lähteä ystävänsä Ellie Rowardsin kartanolle.
Edward soitti kartanon edessä olevaa pientä ovikelloa jolloin kova ovikellon ääni kantautui ulos hänen korviinsa.
"Hei Edward! Tule sisään", sanoi Ellie. Elliellä oli pitkät, suorat tummansuklaan väriset hiukset. Hänen silmänsä olivat aivan siniset ja hänellä oli pienet huulet.
"Hei, jutellaanko vähän?" kysyi Edward
"No totta kai", Ellie vastasi hieman epävarmana.
He astelivat yläkertaan ja sitä kautta Ellien huoneeseen. Huone oli täynnä kaikkea tavaraa mutta silti täydellisen siisti ja pölytön. Samaa ei todellakaan voisi sanoa Edwardin huoneesta. Ellie istui sängylleen ja Edward tuolille sängyn vastapäätä.
"Muistatko vielä kun luimme valosta ja pimeydestä?" Edward kysyi.
"No tietenkin" , hän vastasi.
"Taidan tietää yhden. Kaikki hänessä viittaavat pimeyden väkeen. Hänen nimensä on..", hän epäröi hetken mutta rohkaisi sitten sanoa hänen nimensä.
"Gina Batley, hän on aivan vaalea, hän on aina makuusalissaan yksin ja yöllä kuulen hänen lausuvan outoja loitsuja", hän kuiskasi.
"Taidat olla oikeassa", Ellie myönsi.
"Meidän on yhdessä keksittävä millä, miten ja milloin aiomme pysäyttää hänet", Edward sanoi.
Yhdessä he lähtivät ulos keskustelemaan jostain muusta.
"Millainen lomasi on ollut?" kysyi Ellie hymyillen.
"No ei mikään kovin ihmeellinen melkein samaa kuin Tylypahkassakin. Entä sinun?"
"No, aika samaa kuin sinullakin.", vastasi tyttö.
________________________________________________________________
Ensi jatkossa jatkuu. Sori kun tuli ihan hirveen lyhyt tästä.
Ilmoittakaa kirjoitusvirheistä niin korjaan.