Losing You [Whole Story]

Tekijä: Juitze
Genre: Traaginen rakkaustarina/toiminta/huumori
Taustamusiikki: Dead By April - Losing You
Muut kommentit: Muutin hieman siitä mikä oli tuolla Tarinat-ryhmässä, juoni kuitenkin sama, ofc. Kommenttia kiitos
-----------


TRAILER

Päivä jolloin se alkoi...
"Hei. Minä olen April Brown."
"Hauska tavata. Minun nimeni Charlie Williams."

Se, jonka he toivoivat kestävän ikuisuuden...
"Charlie, minä rakastan sinua!"
"Oih April, niin minäkin sinua."

Se, joka johti moneen tapahtumaan...
"April, tuletko vaimokseni?"
"Tietenkin, rakas!"

Mutta aina, asiat eivät menekkään niin kuin luulisi...
"Sinä senkin irstas sika! En halua koskaan nähdä sinua!"
"Odota April!"

Joskus tuntuu, kuin kaikki romahtaisi, ja sillojn voi ihminen tehdä kummia tekoja...
"April, voin selittää. Se oli vahinko..."
"Ai vahingossako puristit Boazia perseestä!?!"

Tekoja, joita kukaan ei voi koskaan peruuttaa...
"Yhdessä voimme lopettaa tämän, en halua vahingoittaa sinua."
"Kidutu!"

Tekoja, joilla on hirveitä seurauksia...
"Hän on kuollut..."


OSAT 1,2 ja 3 PUTKESSA:


"Katso Charlie, tuo näyttää ihan Kryanin nenältä." April sanoi ja osoitti sinisellä taivaalla olevaa pilvenhattaraa. "Hah. Niinpä näyttää olevan." Charlie nauroi ja katsoi tuon Kryan-pilven viereen, missä oli selvästi Professori Krugerin pitkä, kaareva varvas.

Charlie ja April olivat olleet jo muutaman tunnin Kielletyssä metsän itäreunalla olevalla niityllä. He olivat karistaneet oppituntiensa jälkeen [Tylypahka]'n pölyt jaloistaan ja suunnanneet tuolle niitylle. Niitty sijaitsee loivassa rinteessä, jonka pehmoisella nurmipeitteellä Charlie ja April nyt makoilivat. "Pitäisiköhän meidän pikkuhiljaa lähteä takaisin koululle?" April kysyi katsoen Charlieta silmiin.
"Mitä turhia! Kyllä ne ilman meitä muutaman tunnin jaksaa..." Charlie vastasi ja jäi tuijottamaan Aprilin kauniita, merensinisiä silmiä. Samassa Charlie oli näkevinään liikettä metsä reunassa ja nousi istumaan nurmikolle. Charlie huomaa, kuinka niitylle tupsahtaa muutama metsäkauris etsimään ruokaa. "Jaa, Vain metsäkauriita... Turha niistä on välittää." April sanoi tyynesti ja sulki silmänsä nauttien luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. "Ei hemmetti! Meidän pitää mennä äkkiä." Charlie huudahri ja hyppäsi ylös niin, että niitylle tulleet metsäkauriit juoksivat kiireenvilkkaa takaisiin isojen kuusien suojaan."Miksi ihmeessä?" April ihmetteli nousten hitaasti pystyyn. "Kun meillähän oli se opettajien kokous kello 17, eikö vain?" Charlie kysyy nostaen samalla kulmakarvojaan. "Joo, oli se, mutta eihän me enää keretä?"April vastasi ja nyrpisti happamasti nenänsä."Ei me kyllä enää keretä, mutta lähdetään silti, Eyon ei oikeen tykkää, jos ollaan pompittu koko ilta vaan täällä." Charlie sanoi ja virnisti Aprilille paljastaen valkoisen hammasrivistönsä.Charlie otti Aprilia kädestä ja yhdessä he lähtivät kävelemään kohti horisontissa siintäviä [Tylypahka]'n torneja.

"Missä hemmetissä te olette olleet?" kuuluu huuto heti, kun April ja Charlie astuvat eteishalliin ulko-ovesta. He katsahtavat eteenpäin ja näkevät [Tylypahka['n rehtorin, Eyon Kryanin huutamassa naama punaisena ja hänen vieressään Luihuisen tuvanjohtajan, Loyal Kruger virnistelemässä pirullisesti Charlielle ja Aprilille. "Ööö... Olimme kielletyssä metsässä viettämässä laatuaikaa." Charlie vastasi tyynesti, virnistäen Kryanille hiukan. "Vai että laatuaika..." Krüger tuhahti ja kääntyi salamannopeasti ympäri. "Ravenholm, Raw, Eastwood ja Brahen, jääkääpäs siihen." Nyt muutkin vasta huomasivat, että neljä oppilasta oli salaa nurkan takaa kurkkimassa rehtorin huutoa. "Kymmenen pistettä jokaiselta tuvalta. Alkoi vuosi aika hyvin teidän osaltanne." Kruger sanoi kylmästi ja lähti kävelemään suuntanaan tyrmät. "Joo-o. Minäkin taidan tästä mennä, on vähän kiireitä... Mutta katsokaahan, että ette myöhästy enää koskaan opettajienkokouksesta!" Kryan tiuskaisi, kääntyi ympäri ja lähti laahustamaan pois. "Huh, päästiinpäs helpolla, kiitos noiden uteliaitten oppilaiden." April sanoi ja lähti yhdessä Charlien kanssa kohti opettajanhuonetta.

"Sinä senkin perverssi sika, en halua nähdä sinun rumaa naamaasi enää koskaan!" April huusi kyyneleet silmissä keskellä suurta salia.. Charlie katsoi Aprilia pitkään ja sitten avasi suunsa: "Siis mitä hittoa sinä oikein puhut?" Charlie ihmetteli ja katsoi ruokailevia oppilaita. Jokaisen oppilaan pää oli kääntynyt katsomaan tätä välikohtausta. "Ja kehtaat vielä väittää, ettet tiedä mistä huudan sinulle!" April kiljui kovaan ääneen, välittämättä kaikkien oppilaiden katseista. Kyyneleet vuosivat vuolaina jokina Aprilin poskille, kun hän irrotti sormuksen vasemmasta nimettömästään ja heitti sen voimalla Charlie otsaan, josta se kimposi suoraan Professori Eaglen ruokalautaselle. "April, odota, voin selittää!" Charlie huusi, mutta tuo huuto kantautui kuuroille korville, kun April säntäsi suuresta salista pois, itkien vuolaasti. Kaikkien silmät olivat nyt naulittuna Charlieen jonkä pää oli vajonnut käsien varaan. Onneksi rehtori Kryan tajusi tilanteen ja huusi lujalla äänellä: "Ruokailu taitaakin sitten olla ohi, menkääs nopsaan pois!". Oppilaat tottelivat ihmeen hyvin ja lähtivät valumaan tunneillensa. Ennen kuin kukaan opettajistosta ehti sanoa yhtikäs mitään, Charlie oli jo kadonnut jonnekkin. Kryan vilkaisi Professori Boaziin huolestuneesti ja lähti kävelemään ripeästi kohti loitsuluokkaa......





"Tule peremmälle vain." April sanoi nostaen katseensa työpöydällään lojuvista papereista. "Sinä... Mitä oikein haluat?" hän tivasi, kun näki Charlien astuvan isosta, puisesta ovesta sisään Aprilin kansliaan. Kanslia oli valoisa ja silmiin pistivät heti kirkkaankeltaiset tapetit. "Haluaisin vain, että saisimme tämän asian sovittua, ettei kummallekkaan jäisi mitään hampaankoloon." Charlie sanoi tyynesti. "Vai että hampaankoloon? Luuletko, että on mahdollista, ettei tuosta jää mitään hampaankoloon?" April sanoi kiukkuisella äänellä. April huomasi Charliesta heti ensisilmäyksellä, että jokin oli muuttunut. Hän ei ollut se Charlie, jonka kanssa hän oli mennyt naimisiin, ei se Charlie, jonka kanssa hän oli päättänyt hankkia kaksi lasta, eikä varsinkaan se Charlie, johon hän oli palavasti rakastunut. Charlie oli jotenkin poissaoleva, kylmä ja tunteeton. April arveli, että Charlie oli vain hämmentynyt koko tästä tapahtumasta ja katunut sitä, mistä tämä kaikki sai alkunsa. Charlie ei vastannut, katsoi vain Aprilia silmiin. "Olet jotenkin poissa oleva, mikä sinun on?" April kysyi hiljaisuuden päätteeksi hieman huolestuneena. "Ei mikään. Ja mitä se sinulle enää kuuluisikaan!" Charlie tiuskaisi ihmeen kimmastuneena. "Minä en kaipaa sinun, kuraverisen saastan mielipiteitä. Osaan pitää huolta omista asioistani!" Charlie jo melkein huusi. "Mikä ihme sinulla on!?!" April huusi takaisin. "Minulla ei ole mikään, mutta sinulla taitaa olla jotakin pahasti vialla?" Charlie sanoi ivallisesti. April oli todella järkyttynyt, mikä ihme Charlieen oli mennyt, hän oli ihan erilainen kuin koskaan ennen. Charlie heilautti sauvaansa nopsasti ja kaikki Aprilin paperit lensivät lattialle. Charlie kääntyi ja oli lähtemässä huoneesta, mutta April oli nopeampi. "Karkotaseet!" April kiljaisi ja Charlien sauva lensi kaaressa lattialle. April heilautti sauvaansa uudestaan ja ovi meni lukkoon lujasti napsahtaen. "Perhana! Mitä sinä luulet oikein tekeväsi?" Charlie huusi täyttä kurkkua kääntyen ja lyöden nyrkin lujasti Aprilin puiseen pöytään. "Siis mikä ihme sinuun on mennyt? Et ole koskaan ennen ollut tuommoinen." April kysyi kyynelten valuessa pitkin Aprilin poskea. "Mitä se sinulle kuuluu edelleenkään!" Charlie karjui ja astui uhkaavasti askelen Aprilia kohti. "Olet ihan sekaisin!" April huusi hieman peloissaan. "MINÄ VIHAAN SINUA!" April oli vihasta suunniltaan. April osoitti vapisevin käsin Charlieta sauvallaan ja kuiskasi hiljaa:"Et jätä minulle enää vaihtoehtoja.... Kidutu!". Charlie ei tehnyt elettäkään väistääkseen vaan antoi loitsun osua. Loitsu vei Charlielta jalat alta. Charlie kiemurteli maassa ja huusi kivusta. Aprli tajusi yhtäkkiä, mitä oli tekemässä ja vapautti Charlien kirouksesta. Hän lähti jarkyttyneenä pois, heilauttaen kuitenkin mennessään sauvaansa niin, että Charlien sauva lensi maassa makaavan miehen rintakehän päälle. Charlie näki vain, kuinka April lähti paikalta kyyneleet silmissä ja päätään puistellen.

Charlie koputti ovea kevyesti ja astui sisään valoisaan huoneeseen ja hänen katse kiinnittyi heti Professori Kryaniin, joka istui pöytänsä ääressä lukemassa tämänpäiväistä Päivän Profeettaa. "Hei. Mukava nähdä sinuakin. Mutta yksi asia hieman ihmetyttää, mikä ajaa sinut tänne juuri nyt? Et ole pahemmin luonani vieraillut." Kryan sanoi iloisesti ja virnisti Charlielle.Charlie ei vastannut, vaan katsoi rehtoria vakavana. "Menen suoraan asiaan, sinä tiedät varmasti, että missä April on? En ole nähnyt häntä muutamaan päivään..." Keyan katsoi Charlieta pitkään ja sitten avasi suunsa:"Sanotaanko näin, että hän otti kahden viikon virkavapaan, enkä yhtään ihmettele sitä, jos katsoo sinun tekojasi...". Charlie katsoi Kryania pitkään. "Mistä ihmeesti sinä tiedät mitään?" hän kysyi katsoen lattiaan hieman häpeissään."Voi Charlie, minulla on omat tietolähteeni." Kryan virnisti, mutta hänen ilmeensä vakavoitui samantien."Olen kuullut, että olet ollut jotenkin erilainen noissa tilanteissa kuin normaalisti, jotenkin poissaoleva?" rehtori sanoi vakavana."Ööö.. En oikein tiedä, April kyllä sanoi minulle, että olen jotenkin erilainen, mutta itse en tuntenut oloani mitenkään 'erikoiseksi'. En tosin muista kummastakaan tapauksesta oikein mitään..." Charlie vastasi hieman nolona.

Charlie laahusti Eteläistä käytävää pitkin, vailla määränpäätä. Hän mietti tarinatuokiotaan Rehtori Kryanin kanssa, jonka ansiosta hän oli myöhästynyt Päivälliseltäkin. He olivat turisseet pari tuntia käyden kaikki mahdolliset asiat läpi, koskien koulun tilannetta sekä myöskin Aprilin ja Charlien tilannetta, joka oli tuntunut Charliesta aika kiusalliselta... Yhtäkkiä hän kuuli takaansa askelia. Charli kääntyi katsomaan ja näki, kuinka Luihuisen tuvan oppilaan, Clairen Stephanie juoksevan käytävää pitkin. "Professori Williams!" hän huusi lievästi hengästyneenä. Charlie kohotti kulmiaan ja pysähtyi, "Niin?" Charle kysyi kun Stephanie oli saavuttanut hänet. Tyttö ojensi Charlielle jonkin lapun ja sanoi:"Rehtori lähetti tämän sinulle, kuulemma kiireellistä.". Charlie katsoi lappua, otti sen itselleen ja sanoi Stephanielle:"Kiitos, tätä olenkin jo odottanut." ja lähti kävelemään kohti rehtorin kansliaa. Samalla hän aukaisi lappusen ja luki:"Tule heti kansliaani kun olet saanut tämän. Kiireellistä, nyt on aika ottaa asioista selvää." Charlie luki äänen ja lähti hölkkäämään kohti rehtorin kansliaa.

Charlie astui sisään Eyonin kansliaan. "Hyvä, tulit nopeaa. asetu tuonne ja tule pois, vasta kun sanon." Rehtori sanoi rivakasti ja viittasi huoneen varjoisaan nurkkaan. Charlie siirtyi sinne ja samassa ovi avautui. "Hyvää päivää." Kuului ovelta kylmä ääni, jonka Charlie tunnisti silmänräpäyksessä. "Istu alas ja ota teetä?" Eyon sanoi ja ojensi tuolle miehelle teetä. "Ei kiitos." Mies sanoi ja paransi asentoaan puisessa tuolissa. Eyon kääntyi laittamaan teekannua takanaan olevan hyllyyn, mutta käännähti salamannopeasti ympäri, osoitta sauvallaan edessään olevaa miestä ja huusi:"Tainnutu!". Mies ei kerennyt reagoida, vaan valahti veltoksi tuolissaan. Eyon hymähti ja kääntyi Charlieen päin:"Voit tulla pois, meillä on puhuttavaa." Samassa ovi lensi sepposen selälleen. Charlie oli lähimpänä ove ja kääntyi ovelle päin. Charlie ei kerennyt reagoida, kun ovelta tullut hahmo laukaisi Tainnutustaian hänen rintaansa. Charlie kerkesi nähdä, kuinka kaksi hahmoa hyppäsi hyllykköjen takaa sauvat kädessä, valmiina kiroamaan tuon tunkeilijan. Sitten kaikki pimeni....





Should I fight for what is right, or let it die?

Ian Nyrwick ja Lisa Swan hyppäsivät rehtorin kanslian hyllykköjen takaa taikasauvat ojossa ovea kohti. "Tainnutu!" Ian huusi ja osoitti sauvallaan Professori Blackwelliä, joka ei huomannut loitsua, vaan kaatui tajuttomana oven suuhun. Swan osoitti Blackwelliä ja heilautti sulavalla ranneliikkeellä sauvaansa ja Blackwell lensi Professori Krugerin viereen tuoliin. Seuraavalla heilautus kahlehti Krugerin ja Blackwellin kädet heidän selkiensä taa pitkällä, paksulla käydellä. Kryan heilautti sauvaansa, mutisi jotain ja joka ainoa tainnutettu henkilö huoneessa virkosi. "Mitä ihmettä on tapahtunut?" Charlie ihmetteli ääneen. "Tule Charlie tänne niin selitän teille kaikille asian." Eyon sanoi leppoisalla äänellä ja viittasi Charlieta istumaan puiselle tuolille, joita hän oli taikonut pöytänsä ympärille neljä kappaletta. Porukan istuttua paikoileen, Kruger avasi suunsa: "Eyon, mitä ihmettä oikein luulet tekeväsi?" hän tiuskaisi happamalla äänellä. Kryan ei vastannut Krugerille, vaan vetäisi taskustaan pienen tumman pullon ja kaatoi sitä kahteen kuppiin, jotka lojuivat pöydällä. "Nyt hyvät herrat, saanen tarjota teille juotavaa?" hän sanoi hieman ivallisena edessään istuville, kahlituille miehille. Ian nousi nopeasti seisomaan, otti kupit pöydältä ja tarjosi miehille juotavaa. Kun juoma ei meinannut maistua, Ian vain kupit molempien miesten suuhun. Ja pakotti heidät juomaan nesteen. "No niin, Loyal voi varmaan selventää meille, mitä oikein suunnittelitte?" Kryan sanoi nojaten tuolinsa selkänojaan ja haukotellen. "Hyvä on. Minä, Whirl ja Blackwell olemme suunnitelleet koulun valtaamista... Suunnitelmamme oli saada muutama professori puolellemme. Lähinnä ajattelimme Boazia ja Williamsia." Kruger sanoi normaalilla äänensävyllä. "Tarkoitan tietenkin Aprilia. April on vain liian tyhmä... Yritin kalastella häntä joukkoomme siten, että saisin hänet vihaamaan Charlieta, joten hämäytin hänet ja pistin puristamaan Boazia përseestä ja huutamaan Aprilille." Kruger jatkoi nauraen ivallisesti. "Ja aioimme ensin yksi kerralaan nitistää muut professorit ja sitten yhdessä kumota Eyon." Loyal jatkoi ivallisena, kunnes Eyon keskeytti hänet:"Oletteko värvänneet joukkoihinne ketään Luihuisia?" hän kysyi vakavana. "Sitä en kerro. Taisi loppua totuusseerumin vaikutus?" Kruger nauroi todella pirüllisena. "Voi hëlvetti!" Charlie puoliksi huusi ja löi nyrkillään pöytään. "Minulla on suunnitelma." Hän jatkoi katsoen Eyonia kysyvästi. Eyon tyytyi vain nyökkäämään. Samassa ovi avautui. Jokainen nousi heti seisomaan sauvat valmiina. "Älkää turhaan nostako sauvojanne... Löysimme vain hänet nuuskimasta täältä ja kun tervehdimme hänätä, niin hän yritti tainuttaa meitä" Professori Boaz sanoi astellessaan kansliaan hymyilevän professori Arameldan kanssa. Heidän edessään käveli, niin ikään kahlehdittu, Professori Whirl. "Jaa-a. mennään Suureen saliin, selitän teille matkalla koko jutun." Kryan sanoi ja viittoi kaikkia peräänsä.

Do I fight or let it die?

Saavuttuaan suureen saliin Charlie aukaisi suunsa:"saan varmaankin kertoa nytten sen suunnitelmani? Ensin, jokainen tuvanjohtaja hakee omasta tuvastaan Johtajatytön ja Johtajapojan. He valvovat pareittain käytäviä meidän kanssamme. pari sisältää yhden oppilaan ja yhden opettajan. Ja sitten voisimme jättää yhden parin valvomaan näitä meidän iki-ihania panttivankeja." Charlie virnisti. "Sillä aikaa, Eyon ilmiintyy ministeriöön.Ei Ian, pöllöposti on turhaa, saamme asiamme toimimaan paremmin ja nopeammin näin. Me valvomme täällä sen aikaa, että Ministeriön joukot saapuvat. Mitä mieltä olette?" Charlie jatkoi katsoen kaikki kysyvästi. "Kannatan." Lisa, Eyon ja Ian sanoivat kuin yhdestä suusta. "Pirte, hae sinä loput opettajat. Ja Charlie jää vahtimaan näitä sillä aikaa, kun Aramelda hakee Luihuisen johtatytön ja Johtajapojan. Toimintaa!" Eyon sanoi topakasti ja kaikki lähtivät omiin suuntiinsa.

I will fight, one more fight, Don't break down in front of me...

Ensimmäisenä saapui Lisa, mukanaan Cady Dawson ja Mathias Ravenholm. "Meillä ei tuota Jp:tä ole, niin otin Mathiaksen, onhan hän sen verran ansioitunut Valvojaoppilas" Lisa sanoi lempeästi ja pörrötti Mathiaksen hiuksia. Seuraavana kulman takaa ilmestyi Amanda, seuranaan Camilla Frommen ja Nico Williams. Camilla istuuntui penkille ja haukotteli syvään. "Hemmetti meni ilta vähän pitkäksi ja eiköhän pidä repiä sängystä ylös kesken yön..". Seuraavaksi Suureen saliin ilmestyi Ian, mukanaan Jeanne Jac ja Henry Williams. "Ööö.. Eihän henry ole Jp? Nico kysyi hieman ihmeissään nähdessään veljensä. "Ei, mutta löysin meidän Johtajapojan, Nathanin, sammuneena Maya Brahenin ja Finella Rawin kanssa Puuskupuhin tuvasta, joten otin Henryn tilalle." Ian sanoi rauhallisesti ja rupesi selittämään tilannetta paikalla
olleille oppilaille., jotka kyllä hieman voljuilivat Krugeria, Blackwelliä ja Whirliä, jotka oli köytetty tuoleihin vankasti kiinni. "Missä hemmetissä se Finella luuraa?" Eyon kysyi kiukkuisella äänellä kun raahasi Lucas Dawlishia ja Leon Wagneria Suureen saliin. "Kuules Eyon, Finella löytyi sammuneena Puuskupuhin tuvasta..." Ian sanoi tylsistyneenä Eyonille. "Mitä hemmettiä täällä tapahtuu?" kuului huuto oven suusta äänellä, jonka jokainen kyllä tunnisti. April oli palannut [Tylypahka]'n juuri oikealla hetkellä. "Tules tänne April ni selitämme sinulle aivan kaiken." Eyon sanoi hymyillen leveää hymyä.
Kun tilanne oli selitetty kaikille, niin jaettiin parit, Nico jäi Remuksen ja Henryn kanssa Suureen Saliin vartioimaan professoreja. Eyon lähti Lucasin kanssa eteläiselle käytävälle, Ian Camillan kanssa Eteishalliin, Pirte Leonin kanssa Läntiselle käytävälle, Lisa Mathiaksen kanssa Itäiselle käytävälle. Cady lähti Arameldan kanssa Tyrmiin. Muut passitettiin pareittain kiertelemmän ympäri koulua, vailla tiettyä vartiointikohdetta.

I wanna scream to show, The hell I'm going through...


Charlie junaili tietenkin asian niin, että pääsi Aprilin pariksi ja he lähtivät vahtimaan Tähtitornin luokse. He pyöriskelivät siellä ja puhuivat Aprilin matkasta. Selvisi, että April oli paennut Lontooseen ja yöpynyt siellä jossain Jästimajatalossa. Sitten hän ei enää ollut jaksanut olla siellä tyhjän panttina ja palasi takaisin. Varmistuttuaan siitä, ettei Tähtitornissa ole mitään elämää, he lähtivät katsomaan muualle, juuri kun he olivat Eteishallissa menossa, Suureen saliin johtavan oven lähistöllä, Charlie kuuli Professori Brisingrin vaimean kiljahduksen:"Ei!", ja äänen, kun joku raskas tömähti lattialle. "Ian tänne! April ja Camilla, pysykää Eteishallissa, tapahtui mitä tahansa. Me hoidamme tämän." Charlie huikkasi ja riuhtaisi Suuren Salin oven auki. Kun hengästynyt Ian saavutti hänet ovella he näkivät karmaisevan näyn. Professori Kruger seisoi Luihuisen tupapöydällä taikasauva ovea kohti. Hänen vieressään oli Luihuisentuvan kuudennen luokan oppilas, Andrew Stenner. Hän oli nähtävästi vapauttanut Krugerin, Blackwellin ja Whirlin. Blackwelliä ja Whirliä ei näkynyt missään, joten Ian ja Charlie uskoivat heidän paenneen. Ian hyppäsi komealla loikalla Rohkelikon tupapöydän yli kahden maassa makaavan ruumiin luo. Siinä makasivat Nico ja Remus vierekkäin. "Tainnutettuja..." Ian mutisi ja katsoi Charlieen. "Yhdessä me voimme lopettaa tämän, tule." hän jatkoi kääntyen Krugeriin päin. Charlie hyppäsi Ianin vierelle sauva ojossa sanoen samalla Krugerille:"Tämä loppuu nyt.". Kruger heilautti sauvaansa ja vihreä valosuihku lähti kohti Iania. Ian väisti loitsun helposti ja hyökkäsi yhdessä Charlien kanssa. Valosuihkut lensivät ympäri huonetta osuen toisiinsa ja räjähtäen voimakkaaasti. Suuri Sali oli pian täynnä erikokoisia ja erivärisiä valosuihkuja. Vaikka Kruger onkin oivallinen pimeyden velho, ei hänellä silti ollut mahdollisuutta kahta, aikuista ja täysinoppinutta velhoa vastaan. Juuri kun he olivat ajamassa Krugeria nurkkaan Suuren salin toisesta päästä avautui ovi, joka johtaa opettajainhuoneeseen. Jokainen salissa kääntyi katsomaan katsomaan tuota ovella olevaa hahmoa.

Your body's cold, Hope is lost, I can't let go. Can I die with you, So we can never grow old?

Charlie ja Ian eivät kerenneet tehdä mitään, vaan näkivät vihreän valosuihkun tulevan kohti. Charlie kerkesi väistää valosuihkun nipinnapin, mutta Ian ei ollut yhtä onnekas, vaan loitsu osui suoraan häntä rintaan ja hän kaatui kuolleena maahan, levollinen ilme kasvoillaan. "IAN!" Charlie karjaisi ja hyppäsi Ianin velton ruumiin viereen. Hän tunsi, ettei miehellä tuntunut pulssia, nousi seisomaan ja raivosta punaisena nosti sauvansa kohti professori Blackwelliä, joka käveli kohti Charlieta ja Krugeria ivallinen hymy kasvoillaan. "Sinä.. Sinä saat maksaa tästä!" Charlie karjaisi ja heilautti saiuvaansa, Ennen kuin Charlie ehti tehdä yhtään mitään kun Kruger nosti sauvansa ja huusi kovalla, taialla vahvistetulla äänellä, niin, että koko [Tylypahka] kuuli tuon huudon:"AVADA KEDAVRA!". Krugerin sauvasta lähti vihreä valosuihku joka osui suoraan Charlien selkään. Charlie kaatui heti maahan puoliksi Ianin päälle. "SEIS!" kuului huuto ovelta. Siellä seisoi Eyon, joka heilautti sauvaansa ja samalla hetkellä Professori Blackwell ja Kruger kaatuivat maahan tainnuttuneina. Samassa sali tulvi jo Auroreita ja Opettajia herättämässä Tainnutettuja ja nappaamassa Krugeria ja Blackwelliä. "EI!" April ja Eyon kirkaisivat yhteen ääneen huomateessaan nuo kaksi ruumista lattialla. He syöksyivät näiden ruumiiden luo salamannopeasti. April koitti löytää molempien pulssin, mutta turhaan. Eyon ja April katsahtivat toisiinsa ja molemmat alkoivat itkeä vuolaasti.


Too late, too late
I never said goodbye
Too late, too late
Can't even ask you why
And now I'm wasting away
In my on misery
I hope you're finally go,
To a place where you belong


---------